Konfirmaatio

Rippikoulu huipentuu kirkossa pidettävään konfirmaatioon. Sana konfirmaatio tulee latinan kielen sanasta vahvistaa ja tarkoituksena onkin vahvistaa nuorta. Kaste ei tarvitse vahvistamista vaan kyse on nuoren vahvistamisesta elämään kristittynä eli toista ihmistä ja Jumalaa kunnioittaen. Konfirmaatiossa rippikoululaiset tunnustavat ääneen kristillisen uskonsa, nauttivat ehtoollisen ja heidät siunataan.

Konfirmaatioon osallistuminen ei ole pakollista, vaikka olisi käynyt rippikoulun. Jos nuori kokee, että ei halua julkisesti tunnustaa kristillistä uskoa, hän voi jäädä pois konfirmaatiosta.

Nuoret ja heidän kumminsa ovat konfirmaatiojuhlan kunniavieraita. Kirkkoon ovat tervetulleita kaikki vieraat. Myös lapset voivat saada konfirmaatiomessussa ehtoollista yhdessä vanhemman tai muun läheisen aikuisen kanssa. Kummit kutsutaan siunaamaan kummilastaan alttarin ääreen. Siunaaminen tapahtuu laittamalla käsi kummilapsen pään päälle – samalla tavalla kuin aikoinaan kasteessa.

Konfirmaatioon pukeudutaan niin kuin perhejuhlaan. Kirkossa nuoret käyttävät pitkää valkoista albaa. Kengät jäävät alban alta näkyviin, mikä kannattaa huomioida kenkiä valittaessa.

Konfirmaatio antaa nuorelle oikeuden osallistua ehtoolliselle itsenäisesti ja toimia kummina. Konfirmoitu nuori saa äänestää kirkollisissa vaaleissa jo 16-vuotiaana ja asettua vaaleissa ehdolle täytettyään 18 vuotta.